Whatever happened to music?

Good music that is... I'm pretty sure it went away (or then I got to be an old fart, highly possible that as well).

Mihin on hyvä musiikki kadonnut? Olenkohan ainoa joka on huomannut sen hävinneen (tai sitten olen vaan jo TOSI vanha, mikä tietysti on hyvin mahdollista)?

Vart har all bra musik tagit vägen? Är jag den enda som har märkt att den har försvunnit (eller sen har jag blivit gammal vilket är också möjligt)?

















CCR brings back some funny memories. About 12 years or so I was on a trip to Estonia with some friends. One of them brought his dad who was at that point probably closer to 70. Of course we had made ourself at home in the bar and there was a really good band playing CCR covers. The dad leaned over to me after they played the first song and said: Well, you're so young you don't know these songs. The band kept playing and after about 15 mins he leaned over to me and said: I was wrong!
I was singing along with everyone else and after that I was 'one of the group' (always the youngest one back then). :) I really do listen to most music (at least once), although most of the time silence is the best music

CCR tuo takaisin jotain hauskoja muistoja. Noin 12 vuotta sitten olin matkalla Eestiin kavereiden kanssa. Yksi heistä oli tuonnut isäänsä mukaan ja hän oli siinä vaiheessa jo lähempää 70. Kuten normaalisti oltiin jo laivan baarissa ja siellä oli bändi joka soitti CCR coveriä. Se isä sanoi minulle sen jälkeen kun eka laulu oli mennyt: Sinä nyt olet niin nuori ettet tunne näitä lauluja. Bändi jatkoi soittamista ja 15 min jälkeen hän sanoi minulle: Olin väärässä!
Osasin jokaisen biisin sanat ja lauloin mukana muitten kanssa. Sen jälkeen olin yksi porukasta (olin aina porukan nuorin). Kuuntelen kyllä suurinpiirtein kaikkea (ainakin kerran) vaikka hiljaisuus on useimmiten se paras musiikki.

CCR har ganska roliga minnen med sig. För ca. 12 år sedan åkte vi till Estland med som kompisar. En hade tagit med sig sin pappa som var väl närmare 70 vid det laget. Som vanligt höll vi till i baren och där var ett bänd som spelade CCR coverin. Pappan sade till mig: Du är nog så ung att du inte känner till de här sångerna. Bändet fortsatte att spela och efter 15 min sade han till mig: Jag hade nog fel!
Jag kunde orden till varända sång och sjöng med som alla andra. Efter det var jag en av gänget (var alltid den yngsta). Lyssnar nog på de mesta (åtminstone en gång) fast för det mesta är nog tystnaden den bästa musiken.